Miksi Marokosta pyritään "laittomasti" Eurooppaan? Ihmettelyn ja "elintasopakolaisuuden" väittämisen syyksi syynä on se, että Suomessa on - tiedotusvälineiden auliilla tuella - Marokosta aivan väärä kuva:

Marokko on pseudo-demokratia, jota hallitsee käytännössä diktaattorina kuningas Muhammed VI, jonka hallintoa länsimaat tukevat. Ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä.

Vastineeksi kleptokraattisen, poliisivaltiota johtavan kuninkaan tukemisesta länsimaiden yritykset pääsevät Marokon luonnonvaroihin käsiksi - kuten myös Marokon miehittämän Länsi-Saharan.

Nykyisen kuninkaan isä Hassan II käytännössä hautasi elävältä poliittisia vankeja vuosikymmeniksi maanalaisiin selleihin, joissa oli niin matala katto, että edes seisomaan ei pystynyt.

Marokko on myös miehittänyt vuodesta 1976 Espanjan entistä siirtomaata Länsi-Saharaa ja kieltäytyy hyväksymästä vuoden 1991 tulitaukosopimyksessa solmitun itsenäistymistä koskevan kansanäänestyksen järjestämistä.

Euroopan Unionin yritys saada jäsenmaiden kalastustroolarit miehitetyn Länsi-Saharan vesille kaatoi Unionin a Marokon välisen taloussopimuksen äskettäin oikeudessa.

Länsi-Saharan väestöä kutsutaan nimellä saharawit. Heitä asuu myös Marokon vuosien 1957-1958 sodassa Espanjalta valtaamassa alueessa, joka on nykyään osa lounais-Marokkoa varsinaisen Länsi-Saharan pohjoispuolella.

Kuukausi sitten vangittu saharawi-nuorisoaktiivi - joka ajoi työttömien saharawi-nuorten asiaa - tuli kidutetuksi nälkälakkonsa aikana ja kuoli vajottuaan koomaan. Euroopan Unionissa kohauteltiin olkapäitä.

Kyse on Yhdysvaltain masinoimasta yrityksestä kaataa Latinalaisen Amerikan keskustavasemmistolaiset ja vasemmistolaiset hallinnot ja palauttaa alue omaan ja Wall Streetin hallintaan.

Argentiinassa tämä onnistui vaalien kautta, ja uusi presidentti Macri juuri otti 15 miljardia dollaria velkaa maksaakseen yhdysvaltalaisille korppikotka-rahastoille, jotka olivat ostaneet polkuhintaan edellisen uusliberaalin Argentiinan hallituksen aikaansamaa valtionvelkaa 1990-luvulta; Yhdysvallat esti Argentiinan paluun kansainvälisille finanssimarkkinoille kunnes esimerkiksi Hillary Clintoniin yhteyksiä omaavat keinottelijat saivat "rahansa". Oikeistolainen Macri itse jäi kiinni Panama-papereiden yhteydessä veronkierrosta - ja edellinen presidentti Kirchner on laitettu syytteeseen, väitetysti viemään huomiota Macrin omista ongelmista.

Brasiliassa korruptiosyytteissä rypevä kongressi on järjestämässä vallankaappausta siirtäkseen vallan keskustavasemmistolaiselta presidentiltä oikeistolaiselle varapresidentille, joka on luvannut, että hän antaa maan taloudenhoidon yhdysvaltalaisen Goldman Sachs-pankin paikallisen johtajan haltuun - pankin, jolta Hillary Clinton on kuitannut "puhepalkkioita" tyyliin 300 000 dollaria per puhe. Kyseisen varapresidentin haluaa viralta ja syytteeseen 55 % brasilialaisista ja häntä tukee 28 %.

Venezuelassa oikeisto-oppositio voitti parlamenttivaalit viime vuonna, mutta koska presidentinvaaleihin on kolme vuotta ja Yhdysvaltain tuki on takana, niin presidenttiä ollaan nyt kaatamassa ennenaikaisesti, vaikka maassa on vapaat vaalit ja oppositio oli lähellä voittaa jo edelliset. Maan taloushan on pohjamudissa, mutta koska maan talous on täysin riippuvainen öljynhinnasta, ei se tulisi nousemaan presidentin kaatumisen myötäkään, vaikka Yhdysvallat vihjailee ohjaavansa omalta talouselämältään investointeja maahan, jos näin käy. Samaa pajunköyttä syötettiin Argentiinassa ennen alkutalven presidentinvaaleja.

Linkki vuodettuihin TTIP-asiakirjoihin: Pelot kuluttajansuojan murtamisesta eivät ole aiheettomia

Linkki vuodettuihin TTIP-asiakirjoihin: Pelot kuluttajansuojan murtamisesta eivät ole aiheettomia: Greenpeace Hollanti on juuri julkaissut salaiset asiakirjat EU:n ja USA:n välisistä neuvotteluista. Asiakirjat ovat luettavissa täällä www.ttip-leaks.org.