Israelin kuoliaaksi kiduttaman Arafat Jaradatin(1983-2013) raskaana olevan lesken haastattelu englanniksi tekstitettynä:

Human Rights Watchin mukaan Syyrian hallinnon Aleppon kaupunkiin ja sen ympäristöön tekemissä ohjusiskuissa - jotka HRW:n mukaan ovat laittomia - kuoli viime viikolla 141 ihmistä, joista 71 oli lapsia; tänään oppositiota lähellä olevat lähteet väittävät sisällissodassa kuolleen 188 ihmisen. Tästä luvusta puuttuvat kapinallisten itsensä surmaamat ihmiset.

Osaan valitava masentavia kirjoja luettavakseni. Tämä kirjoitus on osaltaan vastalääke viimeksi lukemani kirjan aiheuttamalle eksistentiaaliselle tuskittelulle. Siis:

Tänään luin loppuun sveitsiläisen Richard Weihen(1961-) paljolti fiktiivisen pienoisromaanin Sea of Ink(2012; Meer der Tusche, 2003) Ming-dynastian prinssi Zhu Da'sta(1626-1705) joka dynastian kaatumisen jälkeen vuonna 1644 loi uran ensin buddhalaisena munkkina, luostarin perustajana ja sitten taiteilijana. Jälkimmäisenä hän oli aivan oman aikansa huippuluokkaa ja omaksui nimen Bada Shanren, jolla hänet yleensä nykyään tunnetaan.

Bada Shanrenin tarinasta olisi voinut saada inspiroivan kertomuksen taiteen vapauttavasta voimasta, uuden oman tien löytämisestä ynnä muuta, mutta Weihe tekee hänestä oman tiensä löytäneen, mutta varsin onnettoman ihmisen, jonka elämä on paljolti alakuloa. Samalla Weihe - joka ansaitsee elantonsa taiteen tutkijana - onnistuu puristamaan irti taiteesta kaiken myönteisen, joka yltää sen luoneen ihmisen elämän tuolle puolen. Hänelle taide on yksilön itsetutkiskelua.

Hänen Bada Shanreninsa pelkistää taiteensa viimeiseen, kuolinvuoteellaan luomaansa äärimmäisen minimalistiseen työhön. Se on tämän fiktiivisen Bada Shanrenin elämän ja taiteellisen etsinnän päätepiste. Mutta sen merkitys myös kuolee hänen mukanaan. Jotta sen ymmärtäisi, olisi pitänyt elää tämän fiktiivisen Bada Shanrenin elämä.

Weihe näkee taiteilijan työn lähinnä henkilökohtaisena, elämän kestävänä matkana, eikä jonakin, joka tapahtuisi vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteiskunnan kanssa, niin että taiteilija joka antaa, myös saa; että hänen taiteensa murtaa hänen oman elämänsä rajat ja saavuttaa muut ihmiset, niin että hänen työnsä ja elämänsä vaikuttavat edelleen heidän kauttaan. Näin kävi aidon, historiallisen Bada Shanrenin kanssa.

Eihän Weihe edes tietäisi Bada Shanrenista, jos tämän taide olisi ollut hänen oman elämänsä vanki, jos sen merkitys olisi ollut puhtaasti henkilökohtainen ja sidoksissa vain Bada Shanrenin omaan henkilökohtaiseen kasvuun taiteilijana ja ihmisenä. Ei, Bada Shanren loi kestävää taidetta, josta yhä järjestetään näyttelyitä, koska taiteessaan hän ylsi yhden kuolevaisen ihmisen elämän tuolle puolen, rikkoi sen rajat ja loi jotain, jonka sisältö muodon ja tunteen kautta on kyennyt koskettamaan monia ihmisiä yli kolmen vuosisadan ajan.

Elizabeth Drabkina: The Palestinian Prisoners' Intifada:

Eilen #HungerStrikerIntifada oli maailmanlaajuisten Twitter-trendien listalla ainakin 25 minuuttia, yltäen kahdesti sijalle 3.

Omana taktiikkanani on useimmiten lähettää kunkin päivän "risuaitamerkillä" varustettuina Palestiinan miehitystä koskevia uutisia viime päiviltä. Eilen varustauduin avaamalla valmiiksi Twitteriin Al-Monitorin, International Solidarity Movementin, Maan News Agencyn ja WAFAn artikkeleita ja uutisia, joiden jälkeen jatkoin Electronic Intifadan, Mondoweissin ja PNN:n artikkeleilla ja uutisilla.

Usein lähettelen myös esimerkiksi 972 Magin, Al-Arabiyan, Al-Jazeeran, Haaretzin, International Middle East Media Centerin, Occupied Palestinen, Palestine Chroniclen ja Sabbah Reportin julkaisuja.

Luin eilen Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajan Seamus Heaneyn(1939-) Human Chain -runokokoelmaa, ja kyseessä on tasokas - joskaan ei hänen parhaimman runoutensa tasolle yltävä - kokoelma, mutta rehellisesti sanottuna, sen lukeminen teki oloni kurjaksi ja kokemus ei ole minulle mitenkään epätavallinen Heaneyn yhteydessä. En muista, että olisin koskaan tullut onnelliseksi tai kokenut muitakaan myönteisiä kokemuksia hänen runojaan lukiessani.

On kuin hänen elämäntehtävänsä olisi masentaa ihmisiä ihmiselon perimmäisellä harmaudella ja kurjuudella. En muista äkkiä lukeneeni hänen runouttaan koskevia kommentteja, joissa lukija olisi kehunut Heaneyn herättäneen hänessä iloa. Heaney on niitä runoilijoita, jotka syöttävät sinulle ankeriaita selostaessaan oman elämänsä yhtenä pitkänä sarjana hautajaisia.

Toinen asia mikä jäi mieleeni on se, kuinka Heaney on katsoja,  tapahtumia hieman sivusta seuraava lähes kaikissa runoissaan, ja milloin hän kuvaa itsensä kontaktissa muiden ihmisten kanssa, tapahtumaan liittyy aina jotakin epämiellyttävää, kuten osallistuminen vanhuksen pesemiseen minkä kaikki osapuolet kokevat vaivaannuttavaksi ja nöyryyttäväksi.

Laittomien siirtokuntalaisten hyökkäyksessä Hebronissa loppuviikosta haavoittunut 19-vuotias ruotsalainen aktivisti Tove Johansson, joka oli saattamassa palestiinalaisia lapsia kouluun Israelin miehitysjoukkojen tarkastuspisteiden läpi, kun hänen kimppuunsa hyökättiin laittomien siirtokuntalaisten toimesta, jotka huusivat hänelle "tappavansa" hänet:

Israelin miehitysjoukkojen tulituksessa haavoittunut 14-vuotias Mahmoud Maghames:

Kymmeniä palestiinalaisia on haavoittunut, joista ainakin 2 hengenvaarallisesti. Yhtä nuorukaista ammuttiin päähän, toista vatsaan laittomien siirtokuntalaisten toimesta.

Arafat Jaradatin luista kuusi oli murtunut ja hän kuoli ruumiinavauksen mukaan kidutuksen seurauksena. Hän oli vangittuna 6-10 päivää, ei kolmea kuukautta, kuten eilen mainitsin. Hänen kuolemansa on aiheuttanut laajoja levottomuuksia miehitetyillä alueilla:

Valitettuaan vain kaksi päivää sitten joutuneensa kidutetuksi, 30-vuotias palestiinalainen Arafat Jaradat kuoli oltuaan 3 kuukautta Israelin vankina ilman syytteitä:

Tämä on Ahmad Ta'al Hasanin valokuva miehitetyltä Länsirannalta Qusran kylästä, jossa 3 palestiinalaista haavoittui siionistifasistien iskusotilaiden ja laittomien siirtokuntalaisten hyökkäyksessä:

Länsimaiden siionistiset puolijumalat hyökkäsivät tänään palestiinalaisten kimppuun Al-Aksan moskeijan luona miehitetyssä Itä-Jerusalemissa:

Siionistifasistien iskusotilas tänään Nabi Salehin viikottaisessa mielenosoituksessa miehitetyllä Länsirannalla:

Apartheid-hallinto tulee häviämään:

Nälkälakossa olevien poliittisten vankien puolesta Apartheidia vastaan:

Ayman Sharawnan viidettä päivää itse nälkälakossa oleva äiti:

Samer Issawi eilen Apartheid-hallinnon tuomittua hänet 8 kuukaudeksi vankilaan ja siirtäessä hänet toiseen, Israelin sotarikollisen armeijan, epäoikeusistuimeen uutta tuomion julistamista (jopa 20 vuotta) varten. Oikeus on siionistirikollisille makaaberin pilkan aihe.

Luen parhaillaan kirjaa, johon tämä lyhyt video liittyy:

Pommi-iskussa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa on kuollut 53-59 ihmistä. Ilmeisesti saudien ja heidän pienten Persianlahden suojattiensa aseistamien al-Nusran miesten "työtä", vaikka osa Syyrian aseellisesta oppositiosta tulleekin esittämään taas väitteen, että kyse olisi maan Baath-hallinnon itseään vastaan propagandamielessä tekemästä pommi-iskusta. Vaikka hallinto onkin julma, on tällainen salaliittoteoria typeryyttä.

Päivää kohden oppositio raportoi nykyään yleensä yli 100 ihmisen kuolemasta, mutta jättää lähes kokonaan pois aseistautuneen opposition itsensä tappamat ihmiset.

#Justice4Issawi oli tänään maailmanlaajuisten Twitterin trendien listalla ainakin 24 minuuttia ja oli korkeimmillaan 3:lla sijalla.

Siionistifasistit aikovat tuhota 8 kylää miehitetyllä Länsirannalla ja ajaa kodeistaan yli 1000 palestiinalaista länsimaiden seuratessa tapahtumia huolettomasti sivusta.

Jokainen tuhottu kylähän on varmasti vain askel kohti rauhaa, sillä Israelhan haluaa vain ja ainoastaan rauhaa, koska se on läpeensä hyvä ja kaikin puolin täydellinen, vai mitä?

Paul Hansenin World Press Photo of the Year -palkinnon voittanut valokuva Israelin Gazan kaistalla surmaamista lapsista. Suomessa Hansenin palkinnosta on tietenkin oltu hiljakseen, ettei suuri ja mahtava Israel vain suutu selkärangattomille pienille suomalaisressukoille.

On jotain hyvin groteskia siinä, että siionistit vangitsevat joka päivä palestiinalaisia ja pitävät tuhansia vangittuina koko ajan, tämän ollessa heille aivan itsestään selvä ja normaali asia, mutta että kun yksi heidän omistaan joutuu palestiinalaisten vangitsemaksi, niin siionistit joutuvat täydellisen hysterian valtaan. Se on heille aivan kauhistuttava asia ja he ulvovat julistaen kostoa.

Tämä kertoo hyvin paljon heidän vääristyneestä ajatusmaailmastaan, he eivät kykene yksinkertaisesti hyväksymään, että muut käyttävät heidän omia keinojaan heitä itseään vastaan. He luulevat, että heillä on oikeus tehdä aivan mitä tahansa, että heillä on omat pelisääntönsä ja että muut eivät saa käyttää samoja.

Tämä on yksi syy, miksi minä yksinkertaisesti inhoan Israelia, tämä omahyväinen, ylimielinen maailmankuva, jossa he pitävät itsestäänselvänä, että heidän pitäisi saada riehua rauhassa sortaen ihmisiä ja olla samaan aikaan itse täysin turvassa. Tämän saman ajatusmaailman jakavat heidän nöyrät yhdysvaltalaiset vasallinsa.

Törmäsin taannoin Twitterissä tähän lainaukseen "G. C. Hollandilta" vuodelta 1843: One of the evils inherent in the accumulation of wealth is that it is not necessarily associated with intelligence.

Olen nähnyt sen aiemminkin, brittihistorioitsija Asa Briggsin(1922-) teoksessa Victorian Cities(1963). Briggs, itselleen kohtalaisen tyypillisesti ja periaatteessa suurena virheenä, ei anna mitään suoraa viitettä tälle lainaukselleen, mikä on valitettavan yleistä hänen sukupolvensa suurten brittihistorioitsijoiden joukossa. Twitter-lainauskin lienee Briggsin kautta.

Ajattelin kirjoittaa itse sen muistiin lainaukseksi ja innostuin tarpeeksi etsiäkseni varsinaisen lähteen sille. Oli hyvin helppo selvittää, Briggsin kertoessa hänen kotikaupunkinsa olleen Sheffield, että tämä "G. C. Holland" on vuosina 1801-1865 elänyt George Calvert Holland. Vuonna 1843 häneltä ilmestyi kaksi teosta, The Vital Statistics of Sheffield ja Diseases of the lungs from mechanical causes; and inquiries into the condition of the artisans exposed to the inhalation of dust. Molemmat ovat luettavissa internetin kautta, kummastakaan ei löydy tätä lainausta.

Briggsin teoksessa on samalla sivulla, 36, kuin tämä väitetty lainaus G. C. Hollandilta toinen lainaus nimeltä mainitsemattomalta henkilöltä ja suora viite Mary Waltonin teokseen Sheffield, Its Story and Its Achievements, sivulle 187. Kyseinen teos, jolle Briggs antaa painovuodeksi 1952, ilmestyi ainakin kolmena painoksena, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1948 ja kolmas vuonna 1952. Tämäkin teos on osittain tutkittavissa internetissä ja kun siitä yrittää etsiä tuota Hollandin lainausta, löytyy vuoden 1952 painoksen sivulta 222 lainaus Hollandilta, jota valitettavasti ei voi lukea aivan kokonaisuudessaan.

Walton kirjoittaa: [Holland] lamented that the ceaseless struggle of Sheffield's newly-wealthy families for a "position in the society", and their conviction that money alone could give it such a position, had led them to the exclude from their lives "cultivation of the taste..."

Etsin tämän lainauksen lähdettä Hollandin teoksista, ja otaksun, että se tulee teoksesta Millocrat(1841). Kyseinen teos on Hollandin "raivonpurkaus" Sheffieldin äskettäin vaurastunutta teollisuusporvaristoa kohtaan ja loogisin lähtökohta lainauksen etsinnälle, koska se lienee hänen kuuluisin yksittäinen teoksensa. Tämän teoksen sivulla 6 Holland kirjoittaa: They have discarded mind, taste and elegant pursuits, looking upon such as unproductive, as beneath cultivation; and they have reviled others, until their very souls have become strangers to generous emotion.

Samantyyppisiä kohtia esiintyy teoksessa useampiakin, mutta tämä on lähimpänä Waltonin lainausta. Etsin suoraa lainausta "cultivation of the taste" muutamasta muustakin Hollandin teoksesta niitä löytämättä. Joten otaksuisin Waltonin lainanneen Hollandia varsin vapaasti.

Mitä Briggsiin tulee, on aina mahdollista, että kyseinen lainaus joka tämän kirjoituksen aloittaa, löytyy jostain Hollandin kirjoituksesta sheffieldiläiseen sanomalehteen tai julkaisemattomasta luennosta vuodelta 1843. Epäilen kuitenkin, että se tulee Waltonin kautta, ja mahdollisesti ei vain Waltonin lainaus, vaan myös Briggsin lainaus Waltonilta, voisi olla varsin vapaa, ja näin ollen kyseinen aforismi olisi lähinnä Briggsin ja Waltonin "yhteistyön" tulosta ja vain G. C. Hollandin "innoittama".

Päätän tämän suoraan lainaukseen Hollandilta, "Millocratin" sivulta 49: The times demand truth in its unvarnished and unsophisticated form.

Elizabeth Drabkinan kuva nälkälakkolainen Ayman Sharawnasta ja tämän äidistä:

Higgsin bosoni ennustaa maailmankaikkeuden loppua väittää Yle fyysikko Joseph Lykkenin spekuloinnin perusteella. No, ei muuten ennusta. Maailmankaikkeus todennäköisesti ei ole väärän tyhjiön tilassa, koska se tuskin olisi kestänyt 13,72 miljardia vuotta jos se olisi, ja kysymys siitä onko se, on jokseenkin erillään Higgsin bosonista.

Mikä ärsyttää minua on tuo "pessimistinen optimismi" tyyliin "jos se tapahtuu, ihmiskunta on kauan sitten kuollut, kun Maa on tuhoutunut, joten siitä ei tarvitse välittää". Henkilökohtaisesti haluaisin ihmiskunnan leviävän toisiin aurinkokuntiin, selviytyvän tässä maailmankaikkeudessa niin kauan kuin se on mahdollista ja löytävän keinon paeta muihin olemassaoleviin maailmankaikkeuksiin tai keinon luoda uusia niin, että niihin on mahdollista matkustaa.

Uusien maailmankaikkeuksien luominen on jotakin, minkä nykyfysiikka teoriassa sallii, kyetä matkustamaan niihin omastamme on sitten se ongelma tulevaisuuden nyky-ihmiskunnasta polveutuvalle supersivilisaatiolle, edellyttäen, että me otamme itseämme niskasta kiinni ja toteutamme ihmiskunnassa olevan potentiaalin.

Jos ihmiskunta kerran lakkaa olemasta, niin kaikki, mitä me olemme tehneet, kaikkien ihmisten elämä, on sitten yhtä tyhjän kanssa. Ellei tulevaisuutta ole AINA, niin se, mitä me nyt teemme, ei omaa mitään merkitystä tai mielekkyyttä.

Aikanaan yliopistossa muuten erinomainen luennoitsija toi esille oman pessimistisen käsityksensä siitä, kuinka ihmiskunta ei olisi olemassa enää muutaman kymmenentuhannen vuoden kuluttua. Itse en todellakaan ymmärrä tällaista. Ilman toivoa ei ole mitään mieltä jatkaa eteenpäin. Jokainen ihminenhän loppujen lopuksi elää tulevaisuuden eteen, omansa tai rakkaidensa useimmiten omassa käsityksessään, mutta viime kädessä aina ihmiskunnan tulevaisuuden eteen. Siksi meidän pitäisi asettaa ihmiskunnan jatkuva olemassaolo ihmiskunnan kollektiiviseksi tavoitteeksi, päämääräksi joka ohjaa ja muokkaa yhteiskuntaamme, niin, että kaikki mitä me teemme, lopulta palvelee tuota päämäärää, jonka ansiosta omien elämiemme vaikutus tulisi ikuisesti säilymään ihmiskunnan kautta.

ESA kertailee Venäjän ilmatilassa räjähtäneestä asteroidista kerättyjä tietoja.

Äitelle:

Tänään tulee kuluneeksi täsmälleen päivälleen:

1)17 vuotta äidinäitini Katri Sofia Salomaan(1918-1996), o.s. Kivimäki, kuolemasta. Häntä kutsuttiin aina Kaisaksi.

2)36 vuotta syntymästäni. Välissä onnellisiakin vuosia, mutta neljä viimeistä ovat olleet todella katkeria.

3)52 vuotta isäni äidinisän Jaakko Sorvojan(1887-1961) kuolemasta.

4)99 vuotta isäni enon Väinö Sorvojan(1914-1921) syntymästä. Kolme päivää sitten tuli kuluneeksi 92 vuotta hänen kuolemastaan. Käsittääkseni hän hukkui kaivoon.

#PalestinianResistance oli maailmanlaajuisten Twitter-trendien listalla tänä iltana ainakin 25 minuuttia ja ylti ainakin sijalle 3.

Siionistifasistien näytösoikeus päätti tänään, että Samer Issawin pitää pysyä vangittuna. Näinhän kusipäiset sortohallinnot toimivat.

Täytynee lukea Hilary Mantelia, ihan vain siksi, että hän onnistui ärsyttämään eliittiä tällä luennollaan.

Kirjailija joka on myönteisesti provokatiivinen ja haastaa eliitin käsitykset, tekee työtään niin kutsutun intelligentsian edustajana. Eliitin käsirukkasena toimiva kirjailija, kuten vaikkapa Mantelin maanmies, lurjus Martin Amis, taas tuottaa stereotyyppistä roskaa eliitin sortamista ihmisryhmistä, pyrkien pönkittämään eliitin näkemystä ja oikeuttamaan sen. Sellainen reppana ei ansaitse kuin vähintään figuratiivisen ja mielellään kirjaimellisen potkun sukupuolielimiinsä.

Intelligentsian tehtävänä kun ihanteellisesti on kyseenalaistaa vallitsevat käsitykset, haastaa ne ja pyrkiä ojentamaan yhteiskunnalle peili, josta kaikki sen epäkohdat näkyvät - ei tuottaa hovimaalarin tavoin mielistelevää kuvaa, joka vastaa eliitin itsestään ja yhteiskunnasta ennestään omaamaa näkemystä.

#ReleaseIssawi oli tänään maailmanlaajuisella Twitterin trendien listalla noin tunnin verran ja korkeimmillaan mitä minä näin se oli sijalla 3. Alankomaissa se kuulemma saavutti sijan 1!

Vaikka olin kirjoittanut runon jo niinkin aikaisin kuin 1985 koulussa, niin varsinaisesti minut sai kirjoittamaan runoja Kaarlo Sarkian(1902-45) koottujen runojen lukeminen kesällä 1989. Valitettavasti henkilökohtaisen nostalgiani kannalta sinä kesänä vihreäkantiseen vihkoon kirjoittamani täysin epäitsenäiset pastissit Sarkian runojen tyyliin ovat kadonneet. Myöhemmin Sarkian sijaan esikuvikseni tulivat 1950-luvun suomalaiset modernistit, mutta Sarkian syyksi luen sen, että olen vajaan 24 vuoden aikana kirjoittanut omien epätäsmällisten laskelmieni mukaan jopa 6000 runoa.

Sarkian suhteen myötämielisyyttäni häntä kohtaan herätti myös anekdootti siitä, kuinka hän kerran Italian matkallaan joskus käsittääkseni 1930-luvun alussa oli ilmeisen huonolla italian kielellä pitänyt juovuspäissään fasismin vastaisen puheen kirkon portailla seisten. Etenkin siksi, koska Sarkian kirjalliset tuttavat Suomessa tapasivat olla äärioikeistolaisia ja moni oli fasismin myötäjuoksija.

Ursan alustava artikkeli Venäjän yllä räjähtäneestä asteroidista.

Tänään #Issawi4Palestine saavutti sijan 5 maailmanlaajuisella Twitter-trendien listalla, ollen listalla suunnilleen 25 minuuttia.

Venäjän toissapäiväinen mini-Tunguska oli 10 000 tonnia painavan, 17 metrisen asteroidin aiheuttama ja sen räjähdys 20-30 kilometrin korkeudella vastasi voimakkuudeltaan 33:a Hiroshimaan pudotettua atomipommia.

Asteroidista on löydetty vasta pieniä, noin senttimetrin kokoisia kappaleita.

Yli 4000 rakennusta on vaurioitunut ja 40 ihmistä on yhä sairaalahoidossa. Pahiten loukkaantui 52-vuotias nainen, jonka selkäranka murtui.

Tänään #IssawiRage oli kahdesti maailmanlaajuisella Twitterin trendien listalla, yltäen ainakin sijoille 4 ja 5.

Catherine Ashton on ilmoittanut Euroopan Union puolesta olevansa "huolestunut" nälkälakkolaisten tilanteesta ja niin kutsuttu Lähi-idän kvartetti alias Suur-Israelin perseennuolijat ovat ilmoittaneet toivovansa nälkälakkolaisten tilanteen ratkeavan pian.

CBS teki propagandapalan Suur-Israelin puolesta nälkälakkolaisista ja lähetin kiukkuisia kommentteja sen yhteyteen.

Venäjän mini-Tunguska oli noin 15 metrin läpimittaisen asteroidin aiheuttama ja oli voimaltaan kaksikymmentä kertaa Hiroshiman atopommia voimakkaampi, noin 300 kilotonnia TNT:tä. Säähavaintosatelliitit havaitsivat sen ilmakehään jälkeensä jättämän vanan avaruudesta käsin.

Noin 3000 rakennusta on vaurioitunut, 1200 ihmistä on loukkaantunut ja heistä 48-112 on sairaalahoidossa kahden tilan ollessa vakava.

Oli puhdas sattuma, että isompi asteroidi lensi tänään maan ohi 27 000 kilometrin etäisyydeltä:

#PalestinianHeroes oli kahdesti Twitterin maailmanlaajuisten trendien listalla korkeimmillaan sijalla 4.

Fox News julkaisi tökerön virheellisen uutisen, Al-Jazeera paljon paremman ja al-Ahkbar (ja aiemmin Al-Ahram sekä AFP) ovat nyt julkaisseet artikkeleita, eli hiljaisuuden muuri nälkälakkolaisten ympärillä alkaa hajoamaan, mutta hajoaako se ajoissa?

Jopa 200 ihmistä on loukkaantunut länsimaiden mielipuolisella kiihkolla palvoman Israelin Apartheid-hallinnon hyökättyä mieltään rauhanomaisesti nälkälakkolaisten puolesta osoittaneiden mielenosoittajien kimppuun Oferin vankilan ulkopuolella. Ainakin 2 on haavoittunut vakavasti, heistä toinen on leikkauksessa.

#HungryValentine palestiinalaisten nälkälakkolaisten puolesta oli tänä iltana korkeimmillaan toisena maailmanlaajuisten trendien listalla.

Suomen Israelin edessä mahallaan olevat tiedotusvälineet ovat olleet hyvin hiljaa Zygieristä, jonka kohtalosta on sentään uutisoitu sentään varsin laajalti jopa Yhdysvalloissa. Mutta Suomessahan pelkuruus on ei vain sääntö, vaan pikemminkin luonnonlaki toimittajien suhteen.

Ayman Sharawnasta, Samer Issawista ja heidän nälkälakkolaistovereistaan taas on oltu hiirenhiljaa.

Kyllä sitä itketään, että 40 vuotta sitten Neuvostoliitto kykeni - tai ainakin niin innolla nyt uskotaan etenkin oikeistolaisissa piireissä - suitsimaan tiedotusvälineitä Suomessa, mutta sitä, että Israel tekee nyt niin, ei uskalleta mainita. Ei, madellaan vain - ja kirjoitetaan ja puhutaan huonoa, englannin sanoja sisältävää suomea muistuttavaa sekasotkua.

Mielestäni toimittajan, joka ei osaa kirjoittaa tai lausua lauseita suomen kirjakielellä, vaan sotkee mukaan englannin kielen sanoja, pitäisi olla työtön toimittaja. Samoin kuin kaikkien tiedotusvälineiden työntekijöiden, joilla ei riitä rohkeutta kertoa uutisia, jotka voisivat ärsyttää jotain toisen luokan hirmuhallintoa jolla nyt sattuu olemaan sadomasokistinen Yhdysvallat raamatullisessa talutusnuorassaan.

Lukekaa Israelin "kadottamasta" vanki X:stä, australianjuutalaisesta Ben Zygierista(1976-2010). Miesparasta tehtiin Alexandre Dumas vanhemman Rautanaamion tosielämän vastine. Näin Israel kohteli juutalaista, entistä Israelin armeijan sotilasta ja ilmeisesti Mossadin agenttia, joka aikoi ilmeisesti vain vahvistaa sen mikä jo muutenkin tiedettiin Israelin jäätyä jo rysän päältä kiinni, eli Israelin tavan varastaa Australian ja Uuden-Seelannin passeja.

Ajatelkaa sitten, että kun juutalaista kohdellaan näin siionistien toimesta juutalaisvaltiossa, niin mikä on palestiinalaisten kohtelu... 

Niin kauan kuin Israel sortaa palestiinalaisia ja miehittää heidän maidensa rippeitä on Holokaustista vaiettava.

Vasta kun se ei ole enää siionistirikollisten ja heidän kristittyjen palvojiensa häikäilemättömästi nostama kilpi Israelin rikosten edessä voidaan siitä puhua omana tapahtumaan.

Mutta niin kauan kuin näin on, on siitä vaiettava.

#OpDignity oli tänään 5:llä sijalla Twitterin maailmanlaajuisella trendien listalla ja #SamerIssawi oli sijalla 7:n sen mukaan mitä minä näin.

Mutta nyt on huhuja Samer Issawin kuolemasta, ja rehellisesti sanottuna, olen raivoissani maailman tiedotusvälineitä kohtaan, jotka ovat vaienneet. AFP teki yhden pikku jutun pääasiallisesti siionistikolonialistien näkökulmasta ja Ahram Online tänään toisen.

Muuten on oltu hipi hiljaa suuren ja mahtavan Israelin pelossa.

Eilen #FreePalHunger oli hetken aikaa viidentenä Twitterin maailmanlaajuisten trendien listalla.

Olen takonut toistasataa Twitter-viestiä nyt joka ilta yhdeksän ja kymmenen välillä.

Vapaus Samer Issawille, Ayman Sharawnalle ja heidän tovereilleen!

Kristitty siionismi Suomessa: Päivi Räsänen vastustaa eläinpornon (eli eläinten seksuaalisen ja yleensä väkivaltaisen hyväksikäytön) ja ihmisiin kohdistuvan väkivaltapornon kieltämistä, tukee Apartheidia ja etnistä puhdistusta.

Hän näyttää tukevan kärsimyksen aiheuttamista, ottipa se minkä muodon tahansa.

Valitettavasti vain ei mistään hoitolaitoksesta käsin lääketokkurassa, vaan hallituksessa sisäministerinä istuen.

Yritän taas kerran lukea teosta  Laughing Lost in the Mountains. Poems of Wang Wei(1991), jonka ovat kääntäneet Tony Barnstone, Willis Barsntone(1927-) ja Xu Haixin. Ongelmana on se, että tunnen velvollisuudeksi lukea ennen Wang Wein(699-759/701-761) runoja teoksen raskaan ja pitkän esipuheen -  - yhdessä sitä seuraavan lyhyen käännöstä koskevan kirjoituksen kanssa yhteensä 70 sivua - joka on laahaava ja jankuttava ja se saa sitten minut ensin tympääntymään ja sitten luovuttamaan.

Miksi ihmeessä pitää hakea turhia ja kaukaa haettuja vertauksia Antonio Machadoon(1875-1939), John Miltoniin(1608-1674), Ristin Johannekseen(1547-1591), Platoniin(427-348/347 eaa) jne ja sitten lainailla näiden kirjoituksia? No siksi ilmeisesti, että Viljami - tai ehkä Viljo - Navettakivi on kääntänyt heitäkin pitkällä urallaan.

Kolmannen luokan - jollette usko, niin lukekaa itse esimerkkiruno - jenkkirunoilija John Frederick Nims(1913-1999) raavitaan vielä mukaan ohimennen (Franz Kafkan ohella), ilmeisesti hän oli kai sitten vanhemman Navettakiven kavereita. Ei se silti oikeuta teoksen raskauttamista tällaisella turhalla sivujen täytöllä. Navettakivien essee kuuluisi johonkin kirjallisuudentutkimuksen aikakauskirjaan, ei tämän kokoelman alkuun.

Maksoin tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan jäsenmaksuni juuri äsken tälle vuodelle.

Liityin yhdistykseen vuonna 1989, kun halusin ennen Voyager 2:n Neptunuksen ohilentoa saada enemmän tietoa tapahtumasta kuin olin televisiosta kuullut ja lehdistä lukenut Uranuksen ohilennon yhteydessä vuonna 1986.

Ursalla oli tuolloin tarjous, jolla sai liittyessään kaikki vuoden 1988 Tähdet ja Avaruus -lehdet ja osan vuoden 1987 lehdistä. Minulla pitäisi olla tallessa ne ja kaikki Tähdet ja Avaruus -lehdet näiden vuosien ajalta.

Ursan jäsenmäärä oli viime vuoden lopulla 17 475. Oma jäsennumeroni on 1273, mikä kertoo, kuinka paljon yhdistyksen toiminta on kasvanut viimeisen kahdenkymmenenneljän vuoden aikana.

Eilisiltana #OpHunger200 Ayman Sharawnan ja Samer Issawin puolesta oli 56 minuuttia maailmanlaajuisella trendien listalla.

Eilisillan Twitter-kampanjassa saatiin #DefendIssawi199 olemaan maailmanlaajuisella trendien listalla noin 70 minuuttia.

Doctor Jazzin kappale Israelin Apartheid-hallinnon vankilassa 198 päivän nälkälakon jälkeen kuolemassa olevan palestiinalaisen poliittisen vangin Samer Issawin puolesta:

Olen viime aikoina osallistunut yrityksiin herättää huomiota apartheid-Israelin vangitsemien palestiinalaisten poliittisten vankien nälkälakkoja kohtaan verkossa, lähinnä Facebookissa ja Twitterissä. On raivostuttavaa, miten niistä vaietaan apartheid-Israelin edessä rähmällään olevien poliitikkojen ja tiedotusvälineiden toimesta länsimaissa.

Samer Issawin ja Ayman Sharawnan historialliset nälkälakot saisivat kyllä paljon julkisuutta, jos kyseessä olisi palestiinalaisten sijaan vaikkapa kiinalaisten toisinajattelijoiden nälkälakko. Silloin oltaisiin Barack Obamaa myöten pelastamassa nälkälakkolaisia.

Itsensä hengiltä muutama vuosi sitten näännyttäneen kuubalaisen toisinajattelijan nälkälakkoa seurasi varsin tiiviisti esimerkiksi BBC, joka nyt kieltäytyy uutisoimasta Samer Issawin 195 päivää kestänyttä nälkälakkoa.

Israelin pelko on journalismin kuolema.