Proxima Centauria mahdollisesti kiertävästä, ESO:n löytämästä Maan kaltaisesta planeetasta

Suomi on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n jäsenmaa.

Näin lähellä ja näin himmeää tähteä kiertävän Maan massaisen planeetan ja sen mahdollisen ilmakehän havainnointi olisi aivan mahdollista jo nykyisillä tutkimuslaitteilla ja ESA - jonka jäsenmaa myös Suomi on - lähettää eksoplaneettojen tutkimukseen keskittyvät CHEOPS (yhteistyössä sveitsiläisten kanssa) ja PLATO-avaruusteleskoopit avaruuteen vuosina 2017 ja 2024.

Jos planeetta vielä sattuisi Maasta katsottuna kulkemaan emotähtensä editse, olisi tämä ei vain tähtitieteellinen lottovoitto (mitä se olisi jo muutenkin) vaan yksinkertaisesti yksi tähtitieteen suurimmista saavutuksista. Planeetan kulkiessa emotähtensä editse sen mahdollisen ilmakehän havainnointi esimerkiksi olisi paljon yksinkertaisempaa.

Jos tämä planeetan löytö julkistetaan ja vahvistetaan, niin se olisi häikäisevä löytö - joskin planeetta olisi todennäköisesti varsin Maasta poikkeava, koska ollakseen Proxima Centaurin niin kutsutulla elämän vyöhykkeellä - jossa nestemäinen vesi on mahdollista - se kiertää emotähteään paljon lähempänä kuin Maa Aurinkoa.

Planeetan pyöriminen olisi todennäköisesti lukittunut samoin oman Kuumme, jolloin yksi puoli planeetasta olisi aina kääntyneenä emotähteään kohti ja toinen poispäin. Ikuinen päivä ja ikuinen hämärä. Seurauksena olisi merkittäviä lämpötilaeroja planeetan eri puoliskoilla, mikä todennäköisesti saisi aikaan Maan myrskytuulia voimakkaampia tuulia lämpimän ilman virratessa pimeälle puolelle ja kylmän ilman lämpimälle puolelle.

Jos planeetalla olisi vielä elämää - iso jos - niin kahden elämää kantavan planeetan sijaitseminen vierekkäisissä aurinkokunnissa käytännön tasolla merkitsisi sitä, että elämä olisi omalla Linnunradallamme ja koko maailmankaikkeudessa todennäköisesti hyvin, hyvin yleistä.