lauantai 9. helmikuuta 2013

Yritän taas kerran lukea teosta  Laughing Lost in the Mountains. Poems of Wang Wei(1991), jonka ovat kääntäneet Tony Barnstone, Willis Barsntone(1927-) ja Xu Haixin. Ongelmana on se, että tunnen velvollisuudeksi lukea ennen Wang Wein(699-759/701-761) runoja teoksen raskaan ja pitkän esipuheen -  - yhdessä sitä seuraavan lyhyen käännöstä koskevan kirjoituksen kanssa yhteensä 70 sivua - joka on laahaava ja jankuttava ja se saa sitten minut ensin tympääntymään ja sitten luovuttamaan.

Miksi ihmeessä pitää hakea turhia ja kaukaa haettuja vertauksia Antonio Machadoon(1875-1939), John Miltoniin(1608-1674), Ristin Johannekseen(1547-1591), Platoniin(427-348/347 eaa) jne ja sitten lainailla näiden kirjoituksia? No siksi ilmeisesti, että Viljami - tai ehkä Viljo - Navettakivi on kääntänyt heitäkin pitkällä urallaan.

Kolmannen luokan - jollette usko, niin lukekaa itse esimerkkiruno - jenkkirunoilija John Frederick Nims(1913-1999) raavitaan vielä mukaan ohimennen (Franz Kafkan ohella), ilmeisesti hän oli kai sitten vanhemman Navettakiven kavereita. Ei se silti oikeuta teoksen raskauttamista tällaisella turhalla sivujen täytöllä. Navettakivien essee kuuluisi johonkin kirjallisuudentutkimuksen aikakauskirjaan, ei tämän kokoelman alkuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti