maanantai 7. joulukuuta 2015


1. Vaikka henkilö sinällään varmasti ansaitseekin tulla syytetyksi, ongelma näissä myöhäisissä oikeudenkäynneissä on se, että aikanaan päätettiin jättää syyttämättä suurin osa "keskiportaasta" ja alemmista toimijoista natsien kansanmurhien byrokratiassa - ja itärintaman enemmän Ruandan kansanmurhan tapaisissa joukkoteurastuksissa, joista jäi heikko paperijälki.
Kymmenettuhannet paljon syyllisemmät ovat ehtineet kuolla rauhassa - Saksassa on tuomittu vain noin 6600 ihmistä natsien toteuttamiin kansanmurhiin liittyen.

2. Ihmisen pitää noudattaa ihmisoikeuksia ja välttää sotarikosten suorittamista. Se, että komentaja käskee tekemään sotarikoksen, ei ole puolustus. Jos oma henki olisi ollut uhattuna komentajan taholta, se voisi vähentää tuomiota, mutta ei poista syyllisyyttä. Ihmisellä on aina mahdollisuus valita, vaikka se valinta olisikin sitten oman ja toisten hengen välillä.

3. Toinen näkökulma on se, että hän on ehtinyt elää sodan jälkeen 70 vuotta joutumatta vastuuseen teoistaan, kun uhrit ovat saman aikaa maatuneet joukkohaudoissa.

Tällaisissa myöhäisissä oikeudenkäynneissä on ongelmansa, mutta pelkkä aika ja kokemus sodasta ei oikeuta päästämään miestä pois vastuusta.

4. Tämä on pitkälti myytti - Hitlerin kansansuosio ei koskaan ollut niin häävi kuin luullaan. Vuoden 1932 presidentinvaaleissa hän sai vain kolmanneksen ääneistä, ja toisin kuin yleisesti luullaan, hän ei noussut parlamenttivaalien vaalivoitolla vaan iäkkään presidentti Hindenburgin määräyksellä kansleriksi.

Tähän Hindenburgin suostuttelivat hänen oma poikansa ja Hitlerin edeltäjä kanslerina, keskustaoikeistolainen Franz von Papén, joka sitten oli aluksi Hitlerin varakansleri. Hindenburg oli vuodesta 1930 nimittänyt kanslerit erityislaeilla Saksan parlamentista välittämättä.

Tässä konservatiivi Hindenburg petti esimerkiksi sosiaalidemokraatit, jotka olivat ideologisista eroista huolimatta tukeneet häntä vuoden 1932 presidentinvaaleissa asettamatta omaa ehdokasta.

Kommunistien Thälmann oli kolmas ehdokas ja hänen vaalilauseensa "Ääni Hindenburgille on ääni Hitlerille" ennakoi hyvin tulevaa - mutta äänestäjistä puolet laittoi toivonsa Hindenburgiin. Thälmann itse oli natsien vankina yksitoista vuotta, ennen kuin hänet tapettiin elokuussa 1944.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti